On suorastaan hellyttävää katsella näitä kahta kaverusta terraariossaan.. :) He menevät yhdessä joka paikkaan, niin syömään kuin uimaankin.

Nyt kun Alexilla on kaveri, se on muuttunut paljon eloisammaksi ja se syö nykyään ruokaakin varmaan kolme kertaa enemmän kuin ennen! On minun onneni, etteivät kotilot voi lihoa ylipainoisiksi... Nimittäin muuten kohta saisi olla järjestämässä hautajaisia!

Mutta... Kotiloiden suhde on tainnut muuttua entistäkin tiiviimmäksi. Arvatkaas, mitä löysin terrasta eräänä kauniina päivänä...

...

...

Tadaa:

Kaksi kotilonmunaa!

Ikävä kyllä, koska tämä oli ensimmäinen muninta ja munia oli vain kaksi, kyseessä ovat ns. harjoitusmunat. Eli niiden sisällä ei ole mitään.

Mutta kyllä on ihana tietää, että kotilopariskuntani välillä lempi leiskuu (ja lemmennuolet sinkoavat) ja odotettavissa on ehkäpä vielä poikasiakin!

Aada on nyt asustanut Alexin kanssa parisen viikkoa, ja hyvin on mennyt. Ensimmäisenä päivänä kotilot vain katselivat toisiaan epäluuloisina, mutta seuraavana päivänä ne jo ryömivät toistensa yli... :D

Tässä vähän kuvia pariskunnasta:

Näemmä ruokakupillakin käydään samaan aikaan..! :D

...Ja tässä ovat rakastavaiset päällekkäin. Olen huomannut, että Aada on Alexin kyydissä aika useinkin. Vapaamatkustaja! <3

Alex oli yksinäinen. Olin lukenut, että kotilot viihtyvät paremmin toistensa seurassa. Niinpä otin Alexille kaverin. Pikkuisen nimeksi tuli Aada Anelma.

Hän on siis huomenna kolme vuotta täyttävä akaattikotiloni.

Minulla on huomenna kolme vuotta täyttävä kotilo nimeltään Alex Ahmatti. Meille myös muutti juuri toinenkin kotilo, mutta siitä kerron seuraavissa kirjoituksissani.

Aikomuksenani on kertoa täällä blogissani koitilonhoidon arjesta (ja juhlasta). Laitan tänne kotilonhoitovinkkejä ja mahdollisesti ruokaohjeita (siis kotiloille, ei kotiloista!).

Kaikenlaiset ideat esim, kirjoitusten ja sivujen aiheista, sekä kysymykset, ovat tervetulleita ja toivottavia!

Kuvia lisäilen kun jaksan.

Kotilomaisia lukuhetkiä, jos tänne nyt joku eksyy! :)